finnisch

Piirikuntien kunnallinen keskusjärjestö liittotasolla

Saksan liittotasavallassa on kolme kunnallista keskusjärjestöä: Deutscher Landkreistagin ohella, johon kaikki 301 piirikuntaa välillisesti kuuluvat, on Deutscher Städtetag (Saksan kaupunkipäivät) ja Deutsche Städte- und Gemeindebund (Saksan kaupunki- ja kuntaliitto) -keskusjärjestöt.

Ne edustavat julkisia asioita. Ne eroavat muista keskusjärjestöorganisaatioista, ennen kaikkea ammatti- ja alakohtaisista yhteisöistä ja etujärjestöistä siten, että niiden välittömät ja välilliset jäsenet ovat samoin kuin liittotasavalta ja osavaltiot alueyhteisöjä, joiden elimillä on alueestaan poliittinen kokonaisvastuu.

Saksan liittotasavallan federalistisessa rakenteessa muodostavat piirikunnat, kaupungit ja kunnat julkisten hallintojen kolmannen tason. Liittotasavallan ja osavaltioiden kanssa niille on yhteistä, että niiden tahdonmuodostuminen tapahtuu kansanedustuksissa, jotka ovat syntyneet välittömien, vapaiden, yhtäläisten ja salaisten vaalien tuloksena. Tämä asianlaita lyö leimansa myös kunnallisten keskusjärjestöjen työhön.

Kunnallisten keskusjärjestöjen keskeinen tehtävä on edistää piirikunnille, kaupungeille ja kunnille perustuslailla turvattua kunnallista itsehallintoa, huolehtia kokemustenvaihdosta ja tuoda esille kaikkien kunnallisten yhteisöjen yhteiset tarpeet valtiota ja julkisuutta kohtaan. Järjestöjen yhteistyön helpottamiseksi ja koordinoinniksi kunnalliset keskusjärjestöt liittyivät yhteen liittotasolla Deutscher Städtetagin johdolla muodostamalla työyhteisön: Bundesvereinigung der kommunalen Spitzenverbände (Kunnallisten keskusjärjestöjen liittoyhdistys.

Federalistisesti organisoitu

Saksan liittotasavallan federalistisen rakenteen mukaisesti on myös Deutscher Landkreistag federalistisesti organisoitu. Sen välittömät jäsenenet ovat piirikuntajärjestöt maamme 13 aluevaltiossa, ja niiden tehtäväalue vastaa Deutscher Landkreistagin tehtäväaluetta liittotasavaltatasolla:

Piirikunta-alue käsittää noin 96 % Saksan liittotasavallan pinta-alasta. Siinä elää tällä hetkellä vajaat 68 % Saksan liittotasavallan väestöstä. Muut piirikunnat rinnastetaan - kuten kunnat - valtiosääntöoikeudellisesti osavaltioihin. Kuitenkin suhteet liittotasavalta-alueeseen ovat tiiviit.

Kunnalliset alueyhteisöt täytäntöönpanevat suurimman osan liittotasavallan laista. Poliittisten päämääriensä toteuttamiseksi liitto on riippuvainen kunnallisen tason yhteistoiminnasta. Moderni kooperatiivinen federalismi käsittää sen takia myös piirikunnat ja kunnat. Kun osavaltioilla on perustuslain mukaan liittoneuvoston välityksellä mahdollisuus vaikuttaa liittotasavallan lakiasäätävässä hallinnossa, niin kunnallinen itsehallinto antaa työnsä kunnallisten keskusjärjestöjen välityksellä liittotasavallan lakiasäätävien elimien - liittohallituksen, Saksan liittopäivien ja liittoneuvoston - käyttöön.

Liittohallituksen ja kunnallisten keskusjärjestöjen välinen yhteistyö on säännelty tarkemmin liittoministeriöiden yhteisissä ohjesäännöissä. Vastaavanlainen menettely löytyy Saksan liittopäivien ohjesäännöistä. Molemmat ohjesäännöt varmistavat, että liittohallitus ja valiokunnat informoivat ja kuulevat ajoissa kunnallisten keskusjärjestöjen edustajia lainsäädäntöaikeista, jotta koskettavat kunnallisia asioita.

Deutscher Landkreistag tehtävineen käsittää kunnallisten toimintojen koko laajuuden ja edustaa Saksan piirikuntien intressejä liittohallitusta, liittopäiviä ja liittoneuvostoa kohtaan.

Tämän jatkuvan yhteistyön juoksevat asiat suorittaa Berliinissä oleva päätoimisto. Tehtäväalueiden hallinto kuuluu päätoimitusjohtajalle, edustajille ja esittelijöille.

Kunnalliset keskusjärjestöt vaikuttavat osaksi nimenomaisen lakisääteisen järjestelyn perusteella lukuisissa liittotasavallan ja osavaltioiden elimissä ja laitoksissa päättäen tai neuvoa antaen. Erityinen merkitys on tällöin rahoitussuunnitelmaneuvostolla, suhdanneneuvostolla ja koulutussuunnittelun ja tutkimuksen edistämisen liitto-osavaltio-kommisiolla sekä keskitetyn terveystoimen toiminnalla.

Järjestön sisällä on Deutscher Landkreistagin tehtävänä jäseniensä informoinnista. Se antaa tietoja osavaltiojärjestöille ja - mikäli tarpeellista - myös piirikunnille liittopolitiikan seurauksista sekä liittotasavaltatasolla suunnitelluista toimenpiteistä. Tähän kuuluu esimerkiksi tiedottaminen tulevista lakisuunnitelmista. Tämän lisäksi se organisoi piirien kokemusten vaihdon ja vaikuttaa mielipiteenmuodostukseen kunnallisella alalla.

Tehtävänsä suorittamiseksi eli herättäkseen julkisuudessa ymmärtämystä piirikuntien tehtäville ja laitoksille, Deutscher Landkreistagilla on käytettävissään kuukausittain ilmestyvä oma erikoisjulkaisu "Der Landkreis". Deutscher Landkreistag osallistuu erilaisiin tieteellisiin julkaisuihin, erityisesti kunnallisoikeuden alalla ja pitää yhteyttä lehdistöön, radioon ja televisioon.

Deutscher Landkreistagin elimiin kuuluu joka viides vuosi pidettävä piirikuntakokous, päävaliokunta ja puheenjohtajisto. Päävaliokunta muodostuu edustajista, jotka osavaltiojärjestöt nimeävät. Se määrää järjestöpolitiikan peruslinjaukset. Puheenjohtajisto on järjestöpoliittinen johtoelin, johon kuuluu osavaltiojärjestöjen 13 puheenjohtajaa, Baijerin Landkreistagin lisäedustaja, ylimääräisten jäsenten edustaja ja päätoimitusjohtaja. Kaikki kunnallispoliittisesti merkittävät asiat ratkaisee lopullisesti puheenjohtajisto - useimmiten ratkaisua edeltävän valiokuntien neuvonannon jälkeen.

Deutscher Landkreistagiin kuuluu seitsemän valiokuntaa: perustuslaki- ja Eurooppavaliokunta, rahoitusvaliokunta, kulttuurivaliokunta, ympäristö- ja suunnitteluvaliokunta, talous- ja liikennevaliokunta, sosiaalivaliokunta ja terveysvaliokunta.

Koska kaupunkien, piirien ja kuntien täytyy yhteen kasvavassa Euroopassa asennoitua vahvemmin ja ennen kaikkea ajoissa Euroopan lakien ja asetusten vaikutuksiin, on DTL - Deutscher Landkreistag - edustettuna myös Brysselissä, jossa sillä on oma toimisto.